Mopomaailma

Mopomaailma

Takavuosien työtoverini houkutteli vuosia katsomaan Helevetin Tunarien moponäyttelyä Rautajärvelle Pälkäneelle, entiseen Luopioisten kuntaan. Meillä oli myös yhteistyötä Mobilian Museajoneuvopäivinä, kun ajoimme mopoilla näytöskilpailuja Tiemestarin pihalla. Tunareilla ja ylöjärveläisillä oli silloin ja on vieläkin oma tapahtumasarjansa, Peltokerroin. Siinä ajetaan kesä- ja talvikilpailut.

Aikansa kutakin. Torstaina 29. kesäkuuta meitä lähti yhteensä 27 henkilöä kohti Rautajärveä, suurin osa Mobiliasta, osa suoraan Pälkäneeltä. Yhteinen kohde oli Kahvila-ravintola Elotähkä, jossa kokoonnuimme noin klo 18. Juotiin pakollinen mobilistikahvi ja suotiin paakkelsia yhdistyksen piikkiin. Hyviä olivat! Elotähkässä oli komea Pappa-Tuntsa-taulu seinällä.

Mopokerholla on oma maatila, jonka navetan vintille on koottu 200 mopon näyttely. Lisätila oli rakenteilla, kun mopoja on muissakin säilytystiloissa. Suomessa mopoteollisuus oli aikoinaan merkittävä teollisuuden haara. Kauppatavarana ne suhteellisesti olivat vieläkin merkittävämpiä, koska ulkomaisia mopoja koottiin tai myytiin omilla kotimaisilla merkeillä. Mopoja myytiin auto-, tv- ja radioliikkeissä, kaupan keskusliikkeiden myymälöissä ja polkupyöräkaupoissa ja oli joitakin mopomyymälöitä. Mutta liikenteen motorisoitumisessa ne oli kaikkein merkittävimpiä. Mopolla kulkivat papit ja lukkarit, kansanedustajat ja sen ajan pikkukillet. Italia motorisoitui Vespan avulla, Suomi mopojen.

Mopoja myytiin kymmenillä, jos ei sadoilla merkeillä. Näyttelyä esitelleet Tunarit sanoivat monen mopon kohdalla, että tuo ja tuo mopo oli tosi harvinainen, mutta että tuossa niitä nyt on viisi, kuusi tai seitsemän mopoa esimerkiksi.   


Meille (vanhoille äijille ja daameille) oli tarjolla Erkkolan invamopoa, joka aikoinaan oli hyvin yleinen ja käyttäjilleen varmasti aivan välttämätön kapistus. Aikoinaan 1960- ja 1970-luvilla TVH:n jokaisessa tiemestaripiirissä oli tavaramopo, ensin NMV Packi  (Nordsjö Mekaniska Verkstad) ja sitten Monark. Näytteillä oli hienokuntoinen "Gröna Monark" eli tuotannon loppupään härveli. Ruotsissa Monarkit olivat postin käytössä tosi pitkään, niihin jopa vaihdettiin sähkömoottori.

Pihalla oli tilaa monelle autolle ja saattaa hyvinkin arvella, että hyväkuntoiset rakennukset, iso terassi ja poreallas palvelevat "äijäluolana" isompiakin kekkereitä.

Niin ja löytyi meidänkin porukasta Harri Giacomo Agostini MV Agustan värisellä Helkaman Vasamalla. Vasama oli varmasti joka jannun unelma aikanaan.

-mpz 30.6.2023

Mopomaailman kuvia